Marjakiisseli on yhdistelmä marjoja, perunoita ja mehua. Se on jonkinlainen hyytelön, hillon ja mehun välimuoto ja sopii erityisen hyvin jälkiruoaksi. Kiisseli keksittiin jo muinaisessa esihistoriassa, kun joku älykääpiö aikaa säästääkseen keitti perunoita ja mehua samaan aikaan samassa kattilassa päin helevettiä.
Kaiva kaapin perukoilta tai jostain muualta viiden litran kattila kahva edellä. Vaihtoehtoisesti voit kaivaa kaksi 2,5 litran kattilaa, neljä puolentoista litran kattilaa tai tusinan verran puolen litran kattiloita kuin eilisen teeren poikia. Kaada kattilaan tai kattiloihin yhteensä kuusi litraa mehua varren kanssa yli äyräiden.
Valmista perunajauhot jauhamalla perunoita vasaralla. Jos haluat päästä liian helpolla, voit ostaa kaupasta viimeisen päälle valmiita perunajauhoja paketissa, jossa lukee ”perunajauhoja”, tai jossain muussa paketissa. Perunajauhoja voi ostaa myös katukaupasta. Älä kuitenkaan osta Heroiini-merkkistä perunajauhoa ainakaan ohjevähittäishintaan, sillä se on aivan helevetin kallista. Lisäksi siitä vaipuu horrokseen. Lisää perunajauhot tasaisesti kaikkiin kattiloihin. Lisää joukkoon myös enemmän tai vähemmän sokeria, jota voi veistellä juuri poimimastasi sokerijuurikkaasta.
Aseta kattilat varovasti levyille kahva edellä ja kytke levyt täysille ja kovemmallekin kuin hellan koukku. Sekoita kiisseliä kauhalla koko ajan niin maan perkeleesti. Mieti sen aikana, kuinka kauan typerä kiisselin keittäjä ehtii miettiä, mitä typerä kiisselin keittäjä mahtaa miettiä, ennen kuin tajuaa oman pohjattoman typeryytensä ja sen rekursiivisen hännän.
Kun kiisselistä nousee isoja kuplia otsaan tai muualle, on aika lopettaa keittäminen kuin kanan lento seinään veitsellä leikaten. Siirrä siis nopeasti kattilat helevettiin levyiltä. Pudota ainakin yksi kattila lattialle lennättäen samalla kiisseliä sinne sun tänne ja vähän muuallekin.
Tässä vaiheessa sinulla pitäisi olla valmiina pussikaupalla marjoja kuten mansikoita, mustikoita, vadelmia, puolukoita, juolukoita, karpaloita, hilloja, lakkoja, suomuuraimia, karhunvatukoita, karviaisia, viinimarjoja, pihlajanmarjoja, orapihlajanmarjoja, variksenmarjoja, tuomenmarjoja, kielonmarjoja ja paskanmarjoja. Koska olet mitä ilmeisimmin pösilö ja vielä harvinaisen typerä sellainen, olet unohtanut marjat metsään tai kauppaan tai jonnekin muualle. Lyö itseäsi kämmenellä otsaan ja huuda perkelettä niin, että koko naapurusto raikaa yhteen ääneen ovella kirveineen kahva edellä.
Kirmaa heti pää kolmantena jalkana läheiseen tai kaukaiseen mereen, järveen tai metsään poimimaan marjoja oikein olan takaa. Jos on talvi, kuten yleensä on, niin marjoja ei löydy kirveelläkään. Silloin joudut tyytymään kiviin, käpyihin, oraviin, muurahaisiin ja kiittämättömiin siileihin. Mikäli kuvittelet olevasi viisaskin, käy kaupan marja- tai pakasteosastolla kahmimassa marjoja kuin viimeistä päivää, vaikkei olisikaan viimeinen päivä tai päivä lainkaan. Pohdi samalla, kuinka typerässä mutta ansaitussa onnettomuudessa aikanasi alat puskea koiranputkea.
Palaa takaisin kattilaan marjojen tai niiden korvikkeiden kanssa tai jopa tyhjin käsin. Sekoita marjat sun muut sekä turha oheismateriaali visusti kiisselin joukkoon. Ripottele pinnalle sokeria oikein isän kädestä. Kerää lattialla oleva valmis kiisseli karvoineen, muurahaisineen ja leivänmuruineen johonkin eri astiaan tarjoiltavaksi joskus hamassa tulevaisuudessa kiittämättömille naapurin kakaroille tai jopa kiittämättömälle itsellesi. Kiisseli kannattaa jäähdyttää ennen sen syömistä, joten nakkaa kattilat vaikka pihalle pois jaloista kuleksimasta.
Tarjoile kylmäksi jäähtynyt kiisseli kippoon tai kuppiin. Sen päälle voi kaataa vaikkapa kermavaahtoa tai kynttilän. Kauho kiisseliä lusikan koveralla puolella suuhusi hampaat irvessä. Pureskele paremmin kuin hyvin ja nielaise kiisseli ruokatorven kautta mahalaukkuun ja pitemmällekin. Käy muutaman tunnin päästä tai viimeistään seuraavana päivänä sontimassa sulamattomat osat pönttöön tai jonnekin. Tovin istuttuasi ja suolesi tyhjennyttyä voit miettiä oikein kovasti, olisiko ehkä sittenkin kannattanut vetää housut kinttuihin.
Vinkki: Kun kiisseliä keittää liian kauan, siitä tulee hyytelöä tai jopa hiiltä.
1.11.2011 Manne Sorkka ja Taito Sorkka