![[Poltettuja lampaita]](../kuvat/lampaat_hiilena.jpg)
Kiistellyn lampaanpolttolaitoksen verkkainen rakentaminen on nytkähtänyt eteenpäin Sorkkalassa kuin oma lehmä ojassa. Rakennustyöt aloitettiin hissuksiin kesällä 1968, ja perjantaina Kattilassa muurattiin laitoksen liki 80 miljoonaa maksava peruskivi päin helevettiä. Laitoksen on tarkoitus valmistua keskiviikkona 2032.
Sorkkalan lampaanpolttolaitos saavutti perjantaina tärkeän etapin, kun sen kivinen peruskivi muurattiin valtuutettu Paula Lehtokurpan rautaisella jatkojohdolla Sorkkaraudan teollisuusalueella tai siellä hujakoilla. Edessä on kuitenkin vielä pitkä ja kivinen matka kuivaan maaliin, sillä laitos valmistuu vasta parinkymmenen vuoden päästä, jos silloinkaan.
”Rakentaminen ja etenkin rakennusjuomien kittaaminen on kuitenkin kovassa vauhdissa, ja molemmilla käsillä on juuri nyt monia mielenkiintoisia ja hyvin jänniä rakennusvaiheita. Tänne valmistui viime viikolla ruosteesta tehty 45-metrinen vaakasuora hissitorni, ja seuraavaksi teemme jumalattoman isoa bunkkeria lampaille. Olemme riistäneet urakoissamme hyvin paljon paikallista työvoimaa”, Sorkkaraudan projektipäällikkö Mikael Tervahöyhen summaa kädet vinhasti pyörien.
Sorkkalan kaupunginvaltuusto on silmää räpäyttämättä hyväksynyt lampaanpolttolaitoksen budjetiksi 79 triljoonaa euroa paskaisena käteen. Tervahöyhenen horinoiden mukaan budjetissa tuskin pysytään kirveelläkään vaan mennään yli äyräiden, että heilahtaa.
Sorkkalan lampaanpolttolaitoksessa aiotaan tulevaisuudessa polttaa muun muassa kotitalouksista saatavaa saastaista sekajätettä, kuten lampaita ja saappaita, yhteensä 120 000 tonnia varren kanssa ja niiden hännät, vaikka lampaat söis. Vain puolet siitä saadaan Rektumin hattuarvion mukaan Sorkkalasta, mikä tarkoittaa sitä, että puolet pitää oikein haalimalla haalia muualta, jopa ulkomailta asti.
”Nämä ovat hyvin kalliita laitoksia, eikä näitä voi joka niemeen ja notkoon rakentaa – tai tietenkin voi muttei kuitenkaan voi. Siksi onkin aivan selvää, että me palvelemme koko maailmaa. Kun ainoa toimiva tapa toimia on toimia niin, niin niin me sitten toimimme. Kaikki, jotka ovat epäilyttävän kiinnostuneita laitoksestamme, ovat tervetulleita puheille, sillä puhettahan meillä riittää”, Rektumin toimitusjohtaja Juhani Sorkkala sanoo sylki roiskuen päin naamaa.
Sorkkalan horinoiden mukaan Rektum on jo lähtenyt maille halmeille kartoittamaan sitä, mistä muualta lampaita voitaisiin saada.
Laitoksesta huokuva lämpö jää jatkossa pääosin Sorkkaraudan pimeään käyttöön, ja sähkö menee Rektumille kuin käärme pyssyyn. Hyötyä on, vaikka lampaat söis, mutta monen mielestä myös haittaa. Muun muassa luonnonsuojelijat ja -suojelijattaret pelkäävät sitä, että lampaanpoltto syö kierrätyksen kehittämistä ja vähän muutakin. Myös poltosta syntyvistä myrkyllisistä päästöistä on älähdetty infernaalisesti kuin perseeseen ammuttu karhu.
”EU-direktiivit ovat todella tiukat ja tiukemmatkin, ja meidän uljas laitoksemme on suunniteltu niin päin helevettiä, että ne tuskin toteutuvat. Tätä koko asiaa pitää muutenkin katsoa epämääräisiä epämääräisyyksiä sisältävänä epämääräisenä kokonaisuutena alta lipan. Jätteenpolttolaitoksen avulla Sorkkalan Rusakon kaatopaikan liha- ja kasvihuonepäästöjä vähennetään noin 188 prosenttia”, Sorkkala valehtelee päin naamaa, sillä eihän koko maailmassa ole niin paljon prosentteja.
”Ja sitten, kun me vielä pystymme vaivoin sulkemaan tuolta Sorkkaraudan puolelta Kattilan voiman vanhan ruosteisen kattilan, kokonaisvähenemä hiilidioksidissa on plus- ja miinusmerkkinen sekä sisältää kirjaimen P niin kuin Pata.”
Sorkkalan lampaanpolttolaitoksen on tarkoitus olla tuotannollisessa tai muunlaisessa käytössä vuoden 2032 keskiviikkona, mutta tuskin se on kuitenkaan.
Voiko tuonne polttolaitokselle viedä muutakin kuin lampaita? Minun pitäisi päästä eroon muun muassa vanhoista autonrenkaista, naapurin kakaroista, anopista ja ylimääräisestä oheismateriaalista. Jos ei voi, niin vien silti, perkele.
Polttolaitoksella poltetaan virallisesti vain lampaita ja niiden häntiä, vaikka se sinällään sopiikin myös anoppien hävittämiseen.