![[Lopetetta]](../kuvat/laake.jpg)
Sorkkalan 3 000 koululaisen lopettaminen lähti tänään käyntiin 11 lopetuspartion voimin. Lopetusta suositellaan lämpimästi, vaikka koululaisten henkinen selkäranka on jo Sorkkalassa taittunut katkipoikki.
Maita ja mantuja pitkin ja poikin kiertäviin lopetuspartioihin on kirveellä irrotettu normaalityöstään käytännössä koko kouluterveydenhuollon henkilöstö ja enemmänkin – kaikenlaista hiihtäjää on mukana. Kaikki kaupungin koululaiset saadaan lopetettua vajaassa kuukaudessa, mikäli lopetetta saadaan riittävästi, huokaisee näpsäkkä kouluterveydenhuollon päällikötär Hanna Sorkkala.
”Määrä vaihtelee viikoittain kuin kuun vaihe, tälle viikolle olemme saaneet noin 500 lopetetta ja se kaikki varmasti meiltä menee kuin lapsi pesuveden mukana.”
Lopetusrumbaa tänään kouluilla silmä kovana tarkkaillut Sorkkala kiittelee henkilökuntaansa liiankin vuolaasti kirosanoja säästelemättä. Hätäisesti kokoon kyhätty suunnitelman poikanen tuntuu toimivan kuin soutava talonmies jäisessä peltiveneessä, eikä ikäviä yllätyksiä ole yllättäen tullut vastaan yhdelläkään lopetuspaikalla.
”Hätäisesti kokoon kyhätty suunnitelma on pitänyt täysin vedenpitävästi ja kaikkialla lopetukset sujuvat erinomaisesti päin helevettiä. Meillä on todella ammattitaitoinen henkilökunta ja he ovat erittäin tottuneita toimimaan lasten ja nuorten kanssa jäisessä peltiveneessä. Valitettavasti heitä ei tähän hätään löytynyt mistään edes kivien ja käpyjen avulla, vaan porukkaa haalittiin satunnaisesti kaduilta ja katuojista kuleksimasta. Pienimmät koululaisten rääpäleet esimerkiksi voivat kiivetä terveydenhoitajattaren uhkeaan syliin, jos pelottaa kuin pyytä maailmanlopun edellä.”
Lähes kaikki ja muutkin koululaisten vanhemmat ovat kirjoittaneet nimensä tai naapurinsa nimen lopetuksen edellyttämään lupalappuun sulaa hulluuttaan. Monessa perheessä on silti oikein miettimällä mietitty ja riitelemällä riidelty, onko lopetuksissa mitään järkeä enää tässä vaiheessa tai ylipäätään milloinkaan.
Sorkkalan kuninkaallisen keskussairaalan mukaan mukaan lopetteen saatavuuden huippu eli kliimaksi saavutettiin Sorkkalan seudulla ja seudun hujakoilla viikko sitten, joten enää siellä ei ole mitään nähtävää. Sittemmin esimerkiksi lopetushoitoa vaativien potilaiden määrä on vähentynyt parillakymmenellä kuin lehmän häntä. Tuhannet ovat ehtineet jo kokea naapurien mielestä sopivan lopetuksen kotihoidossa ilman virallisesti päin mäntyjä olevaa diagnoosia.
Lopetetta on kuitenkin liikkeellä SKK:n hattuarvioiden mukaan vielä pitkään, joten lopetusta suositellaan vahvasti kaikille, joilta puuttuu laboratoriokokein väärin varmennettu diagnoosi ja kyky itsenäiseen ajatteluun.
Normaali tylsä koulutyö on haasteellista ainakin isoimmissa kouluissa ja koulujen puolikkaissa lopetusten aikana. Lopetus sitoo kerralla kolme ruokalusikallista oppilaita: yhdet odottavat puoli tuntia lopetuksen jälkeen mahdollisia sivuvaikutuksia kuin lehmä navetassa, toiset ovat lopetettavina kuin sika säkissä, kolmannet valmistautuvat omaan vuoroonsa kuin viimeistä päivää. Osa lapsista joutuu huilaamaan pidempäänkin lopetteen tai jännittämisen aiheuttaman huonovointisuuden tai jäykkyyden takia.
Esimerkiksi Sorkkalan sorkkalaisen sorkkiskoulun runsaan 300 oppilaan lopettaminen vie 14 terveydenhoitajalta kolme päivää varren kanssa. Vararehtori Jukka Sorkkanen horisee, että osa opetuksesta on mennyt uusiksi.
”Esimerkiksi liikuntatunneista sanottiin tänään, että eivät saisi osallistua ne, jotka on lopetettu. Silloinhan se tarkoittaa jotain korvaavaa ohjelmaa tai jotain muuta ohjelmaa tai jotain muuta tai jotain. Oppilaat menevät ja tulevat sinne sun tänne pitkin maita ja mantuja miten sattuvat, on tämä aikamoinen hässäkkä ja puolikas ongelma, mutta kyllä tästä selvitään, sanokaa minun sanoneen.”
SSS:n alakoululaisia maanantaina lopetellut hemaiseva terveydenhoitajatar Nina Sorkkala myötäilee rehtorin arviota pitkin reittä. Helevetinmoisesta hulinasta ja hälystä huolimatta kaikki on sujunut liiankin mallikkaasti.
”Meillä on ollut reippaita pieniä lopetettavia, että ihan liiankin mukavasti on ainakin tähän asti mennyt. Eikä lopettamista tarvitse pelätä!”