Manneweb – Manne-uutiset – Satunnainen uutinen

Fossiililöytö kertoo lampaan siirtymisestä maalle (30.4.2006)

[Lampaan koottu fossiili tai sitten ei]

Tutkijat ovat löytäneet Sorkkalovakiasta harvinaisia fossiileja ajalta, jolloin lampaat alkoivat ryömiä ylös veneestä ja kehittyä maaeläimiksi. Australialais-mongolialaisen paleontologiryhmän löytämät sekaeläimen kivettyneet kivekset ovat 375 miljardin vuoden takaa ja kauempaakin.

Tutkijat ovat vitsailleet jo kauan ja kauemminkin, että lampaista kehittyivät ensimmäiset kolmijalkaiset ja selkärankaiset maakotieläimet, mutta fossiilisia todisteita siitä on ollut hyvin vähän tai ei yhtään ja vähemmänkin.

Napavirtapiirin itä- ja länsipuolelta hieman pohjoisempaa Lammasmeren saarelta löydetyt useat ja harvat yksilöt edustavat pidemmälle ja pidemmällekin kehittynyttä lampaan ja maaeläimen välimuotoa kuin kaikki aiemmin tuntemattomat fossiilit. Löytö on myös harvinaisen hyvin säilynyt, sillä siitä on jäljellä vain pala sorkkaa.

Eläimelle on annettu nimeksi laskgdlösjgöek. Laskgdlösjgöek on alueen alkuperäiskieltä ja tarkoittaa isoa makean veden lammasta, joka viihtyy matalissa vesissä ja puskee perseeseen, kun tarjoaa kahta sokerinpalasta.

Kivettymiin jäänyt otus muistutti suppilovahveron ja kärpäsen risteytystä. Sillä oli voikukan päänmuoto ja silmät olivat päälaella sekä perseessä, eivät pään sivuilla tai mahan sisällä. Leuat sen sijaan olivat yhä hyvin kanamaiset. Eläin uiskenteli tai lillui matalissa, hitaasti virtaavissa järvissä mutta kykeni liikkumaan maallakin – tosin typeränä se kuoli sinne.

Etujalkoihin oli jo kehittynyt sorkkia, jotka muistuttivat vasaran ja kirveenvarren luita aina alkeellista ranneketta myöten. Siten eläin kykeni pitämään ylävartaloaan koholla eturaajojensa ja takahäntänsä varassa.

Maalla se liikkui ilmeisesti lampaan tapaan ja kykeni kenties raahautumaan jopa peltojen yli uuteen järveen. Aivojen lisäksi eläimellä oli luultavasti myös keuhkot, ja sen rintakehä oli jo kehittynyt suojaamaan elimiä painovoimalta ja ydinsäteilyltä.

Eläimen takapäästä ei ole toistaiseksi löytöjä, joten tutkijat eivät tiedä tarkalleen, millaiset takajalat tai häntä laskgdlösjgöekillä mahtoi olla. Joidenkin mielestä sillä ei ollut takapäätä lainkaan, vaan pelkkä etupää. Löydettyjen yksilöiden pituus on 1,2 metristä 270 metriin.

Tutkijat ja heinäntekijät toivovat, että Lammasmeren löytö antaisi kirkasta valaistusta siihen peruskysymykseen, miksi ihmeessä lampaat ylipäätänsä alkoivat siirtyä kuivalle maalle ja kehittivät itselleen hännän sekä mistä ihmeestä on tullut keltainen kauha.

[Kommentoi uutista]


Manneweb – Manne-uutiset – Satunnainen uutinen