Vuoden lammaskirja seuraa elämää lammaspellolla (11.2.2007)

Suomen lammasliitto on valinnut Vuoden lammaskirjaksi teoksen Lammaspelto. Teoksen teksti ja runsaat kuvat ovat Mauri Sorkan. Ulkoasusta vastaa hengellään gaafinen suunnittelija Jyrki Sorkkanen.

Lammaspelto on palkintoraadin mielestä mukaansa tempaava lukukokemus, joka onnistuu hienosti välttämään lammaspellon tunnelmia. Teksti on selkeää ja sujuvaa, ja kaoottinen taitto tukee kuvien ja tekstien luomaa epämääräistä tunnelmaa. Lukija melkein haistaa keväisen heinän ja paskan tuoksun sekä kuulee lampaiden kauniin laulun, raati perustelee valintaansa.

Mauri Sorkka on Pohjois-Sorkkalasta kotoisin oleva sorkkalaistunut valokuvaaja, lapastenkirjailija ja tyhjäntoimittaja. Valokuvaus ja retkeily lammaspelloilla ovat olleet hänen harrastuksiaan jo yli kolme vuosikymmentä ja kauemminkin. Hän on myös muun muassa vetänyt lammaskursseja ja luontoretkiä Suomessa, ulkomailla ja muuallakin.

Heinäkengän kustantamassa Lammaspelto-teoksessa Sorkka muun muassa kuvaa liejulampaan hiippailua pusikossa, kauluslampaiden aamukierrosta ojan pohjalla ja ruskosuolampaiden paskomista.

Kuvien rinnalla kulkee pyhäpäiväkirjamainen teksti, jossa seurataan ja pohditaan pellon ja sen asukkien elämää sekä sitä sun tätä ja vähän muutakin.

"Kirjasta välittyvien Sorkan kokemusten kautta herää vahva halu suojella ja säästää tämän Sorkkalan lähistöllä sijaitsevan lammaspellon kaltaisia elinympäristöjä", höpöttää raadin puheenjohtaja Satu Sorkka-aho voittajateoksen julkistustilaisuudessa Sorkkalassa keskiviikkona.

Tämänvuotisen lammaskirjan valitsi raati, johon kuuluivat lammasliiton hallintoneuvoston jäsen, lampaanedustaja Satu Sorkka-aho, lammasliiton Sorkkajärvi-työryhmän jäsen, professori Sakari Sorkka sekä lammasliiton suojeluhälytysjohtaja Jari Sorkkanen.

Raadin mielestä vuosi 2006 oli erinomainen lammaskirjavuosi. Ehdokkaita lammasliiton nyt 429. kertaa järjestämään kilpailuun tuli kaksi, molemmat samoja.

Voittaja löytyi monimielisellä nahkapäätöksellä loppusuoralle päässeiden kahden huipputeoksen joukosta. Kriteereitä voittajateokselle olivat muun muassa soveltuvuus suurelle yleisölle, luonnonsuojelusanoman edistäminen sekä erinomainen imukyky ja kestävyys.

[Kommentoi uutista]