![[Kello]](../kuvat/kello.jpg)
Monessa alakoulussa viiden minuutin ruokailusta on tullut vakiintunut käytäntö. Opetushallitus suosittelee kuitenkin, että syömiseen käytettäisiin kaikessa rauhassa 30 minuuttia päin naamaa.
Viisi minuuttia lounastaukoa on harvinaisen tavallinen käytäntö useammassa Suomen koulussa tänä päivänä. Näin on ainakin Sorkkalassa.
Pontikan perskoulussa Sorkkalassa ruokailut ovat lyhentyneet viiteen minuuttiin viimeisten kahden vuoden aikana. Normaalisti aikaa on ollut vähintään 30 minuuttia paskaisen varren kanssa.
Osa penskoista on huomannut eron. Syödä ehtii murusen, mutta keskustelua pitää hillitä.
”Kyllä nytkin ehtii jutella ruoka suussa mutta ei niin hyvin kuin silloin, kun meillä oli enemmän aikaa”, kolmosluokkalainen Ilsa Lantiola Pontikan perskoulusta horisee ruoka suussa ja on lähellä tukehtua kuoliaaksi.
Luokkakaveri Pertti Maha-Laukkunen yskii samoilla linjoilla: ”Emme kauheasti keskustele, kun me vain keskitymme ahnaaseen hotkimiseen.”
![[Juoppo]](../kuvat/lontystelya.jpg)
Pontikan peruskoulun ruokailun lyhentyminen viiteen minuuttiin johtuu jollain ihmeen tavalla siitä, että lähellä sijaitsevassa Juopponiityn katkaisumajassa on tautisen pitkään jatkunut hallitsematon remontti. Juopponiityn juopot ruokailevat remontin takia Pontikan koulussa kuin hollituvassa.
Kun ylimääräistä porukkaa haahuilee saatanasti enemmän ja ruokailun pitää kaikilla tapahtua tietyn ajan puitteissa, ruokailuaikaa on ollut pakko tiivistää varren kanssa, horisee Pontikan perskoulun rehtori Pentti Sorkkanainen.
Sorkkanaisen paskanjauhannan mukaan tilanne palautuu ennalleen vähintään 30 minuuttiin hamassa tulevaisuudessa, kun remontissa oleva Juopponiityn katkaisumaja saa väistötiloihinsa myös oman ruokalan ja lehmät alkavat lentää.
Viiden minuutin ruokatauon irvikuva on kuitenkin karua arkea myös muille koululaisille Sorkkalassa.
Sorkkalan kaupungin muodollisesti hemaiseva perusopetusjohtajatar Outi Sorkka horisee, ettei tarkkoja lukuja tiedetä eikä kaupunki ohjeista koulujaan mitenkään ruokailusta. Kuitenkin heidän tiedossaan on ainakin muutama koulu, jossa on viiden minuutin ruokailut.
”Näissä on yleensä erityistilanne tai se, että kyseessä on niin sanottu vanha, jopa muinainen koulu, jossa ruokailutilat ovat vain todella pienet tai jopa olemattomat eikä peruskorjausta tai mitään muutakaan korjausta tai mitään muutakaan ole vielä tehty kirveelläkään.”
Lisäksi tiedossa on tiettävästi, että osassa kouluja, kuten Pontikan koulussa, ruokailuun käytetään normaalisti 30 minuuttia. Näin on myös muun muassa Sorkkasaaressa.
Opetushallituksen suositus on käyttää pelkkään syömiseen 30 minuuttia, kunnes maha on täpötäynnä.
Ruokailun tulisi olla oppimistilanne siinä missä minkä tahansa muunkin asian koulussa, hemaiseva opetusneuvoksetar Marjaana Manna-Puuronen kaupunginhallituksesta horisee viehkeästi röyhtäisten. Ruokailun aikana oppilaiden tapakasvatuksen ja terveystavoitteiden tulisi toteutua alta lipan. Lounaalla pitäisi syödä vaikka väkisin vähintään kolmasosa päivän ja yön ruoasta.
”On hyvin vaikea kuvitella, että tällaisissa olosuhteiden irvikuvassa saavutettaisiin mitään tai muutakaan hyvää. Viiden minuutin ruokailuaika ei täytä edes terveystavoitteita”, Manna-Puuronen horisee.
Manna-Puurosen horinoiden mukaan aihe on todellinen huoli kaupunginhallituksessa. Tutkimuksissa on huomattu, että ruokailuajat ovat pienentyneet kuin pyy maailmanlopun edellä. Kaupunginhallitus on pyrkinyt huomauttamaan kouluja opetussuunnitelman avulla, että ruokailun tulisi olla oikea-aikainen ja kiireetön.
”Kouluruokailu on yhtä tärkeä osa koulupäivää kuin mikä tahansa muu koulupäivän osa, esimerkiksi paskalla istuminen. Ruokailun aikana voidaan harjoitella tietoisesti yhdessä olemista. Sen tavoite on, että oppilas oivaltaa aterioiden merkityksen yhteisöllisyydelle”, Manna-Puuronen horisee.
![[Syöjä]](../kuvat/kisu.jpg)
Myös Sorkkalan opettajien ammattiyhdistykselle aihe on tuttu. Sorkkalan opettajien ammattiyhdistyksen Soopan puheenjohtajan Timo Sappirakkosen horinoiden mukaan kyse on koulujen ruokalan kapasiteetin mitoituksesta päin prinkkalaa.
”Koulujen rakentamisessa on yleinen virhe, että ruokalat mitoitetaan päin helevettiä huomattavan paljon entistä pienemmiksi”, Sappirakkonen höpöttelee.
Sappirakkosen horinoiden mukaan tämä johtuu siitä, että koulurakentamisen halutaan olevan mahdollisimman kelvotonta. Lisäksi ruokala on tila, jota osaamattomien ihmisten on vaikea hyödyntää muutoin muussa koulutyössä.
”Ruokala on ongelmallinen tila, koska se syö ahnaasti koulun tarvitsemia neliöitä ja kolmioita kuin aikainen aapiskukko matoja. Jos rakennamme ison ruokalan, se tarkoittaa, että pitää pienentää luokkia, opettajien tupakkahuoneita, rehtorin luksuslukaalia tai jotain muuta.”
Sappirakkosen horinoiden mukaan ruokalan koosta tingitään, minkä seurauksena koulussa on paljon ruokavuoroja ja ruokailussa tietty pakkotahtisuus.
Sappirakkosen jaarittelujen mukaan toimiva tilanne olisi, että koulun ruokalassa olisi paikat puolelle koulun oppilaista.
”Silloin toinen puolisko söisi 11:n aikaan, ruokailu kestäisi puoli tuntia ja toinen porukka puolestaan söisi kello 12. Sitä on kuitenkin hyvin vaikea toteuttaa koulussa, jos ruokala on aivan liian pieni ja oppilaiden määrä on suuri suhteessa ruokalan kapasiteettiin tai johonkin muuhun”, Sappirakkonen horisee.
![[Ruokailijoita]](../kuvat/junatungos.jpg)
Opetushallituksen opetusneuvos Manna-Puurosen horinoiden mukaan tutkimusta ruokaloiden koon pienentymisestä ei ole tehty. Koulujen koot ovat kuitenkin kasvaneet kuin pullataikina.
”Siinä yhteydessä on asian kanssa puuhastelleille tunareille saattanut käydä niin onnettomasti, ettei ole enää tajuttu ottaa huomioon ruokaloiden kokoa suhteessa oppilasmäärään tai mihinkään muuhunkaan.”
Manna-Puuronen ei epäile ollenkaan, etteikö Sorkkalan opettajien ja opettajattarien kokemus asiasta olisi oikea.
”Olen todella surullinen tästä kehityksestä ja vetäydynkin tästä parin kuukauden sairauslomalle. Koulun arki lapsen näkökulmasta unohtuu.”
Kostealla 1990-luvulla koulutoimen sääntelyä purettiin saunailtojen humalanhuuruisilla päätöksillä voimakkaasti, jolloin myös kouluruokailua koskevia säännöksiä vähennettiin, Manna-Puuronen horisee. Sitä ennen säädettiin selvästi, kuinka pitkään ja mihin aikaan ruokailun piti tapahtua. Nykyään on olemassa vain suositus, jota kukaan ei älyä noudattaa, kuten ajan henki on. Kunnat saavat kuitenkin rakentaa koulunsa niin päin helevettiä kuin haluavat. Kaikilla on oikeus hoitaa asiat mahdollisimman typerästi.
”Meillä on sinisilmäinen, nähtävästi perusteeton luottamus kuntiin, että ne ottaisivat ruokailun suositukset ja järjen äänen huomioon kouluja rakennettaessa”, Manna-Puuronen puhisee.
![[Penskoja]](../kuvat/paviaanit.jpg)
Ruokakulttuuria ja nuorten kouluruokailua maha kuristen tutkinut Sorkkalan yliopiston kotitaloustieteen dosentikko Kristiina Pottu-Jauhonen horisee, että kouluruokailua pitäisi miettiä oikeiden aivojen kanssa jo silloin, kun kouluja rakennetaan tai suunnitellaan.
”Viisi minuuttia kuulostaa hirvittävän lyhyeltä ajalta. Siitä on laaja asiantuntijoiden mielipide, että se on liian lyhyt.”
Pottu-Jauhosen väitöskirjan keskeisin havainto oli, että kouluruokailussa tärkeimmät asiat kakaroille ovat ruoan maku, täyttävyys ja kavereiden syömisen häiritseminen.
”Jos ruokailun tiloja vain tiivistetään ja ruoka-aika on olematon, silloin se vie etäämmälle niitä asioita, jotka kakaroille tutkimusten mukaan ovat tärkeitä.”
Pottu-Jauhosen hölinöiden mukaan kouluruokailu tukee parhaimmillaan sosiaalisuutta ja kulttuurista hyvinvointia.
”Jos ruokailulle ei raivata tarpeeksi tilaa, teemmekö verisen karhunpalveluksen kakaroiden oppimiselle. Voidaan kysyä palveleeko ruokailu enää virkistystehtävää, jos alleviivaamme vain tyhmyyttä.”
Kyllä 5 minuuttia riittää ja vähemmänkin. Opettajat ovat asia erikseen jotka tarvitsevat 30 minuuttia kahvitteluun ja hermosauhuihin.
Ennen wanhaan kouluissa oli kuri kova ja ruokalassa istuttiin selkä suorassa ja syötiin veripalttua, maksapalleroita ja munuaispiirakkaa vikisemättä. Lautanen nuoltiin tyhjäksi tai sai selkään.
Meidän aikana ei kelloa katsottu ja tunnillekin tulivat opettajat hakemaan. Silloinkaan ei liikuttu mihinkään jos ei haluttu. Kossua juotiin ja hakattiin toisiamme tenavista asti ja opettajatkin saivat puukoista jos olivat paskiaisia.
Ja sitten väitetään ettei Suomessa ole korruptiota? Eikö ruokatunnin pitäisi olla tunti. Ei 5 minuuttia tai puoli tuntia. Kapitalistit vaan jatkaa riistämistä.