Lampaiden suurlaumat kuin Hiisikukon Lampaista (11.10.2012)

Tuhansien lampaiden sinne sun tänne ja vähän muuallekin kiertelevä ja kaarteleva lauma ja sen tauoton infernaalinen mylvintä iltaista kaupunkia vasten on kaupunkimaisemassa halvaannuttavan säväyttävä, monien mielestä myös helevetin pelottava näky. Lampaiden kasaantuminen valtaviksi laumoiksi aina ilta-aikaan pohdituttaa tutkijoita ja heidän häntiään edelleen kuin pientä oravaa, jonka käpy on jäätynyt umpeen. Sorkkalan keskustan lampaat pööpöilevät päiväsaikaan muun muassa Huuhaan ja Kallolan väliä ja etenkin sen hujakoilla.

Suurimmillaan lammaslauma tuntuu tummentavan taivaan ja sammuttavan auringon. Se ilmestyy kuin telkkälauma pöntöstä jostakin ihmeen tapahtumahorisontin takaa tai jostain, kaartelee ja kiertelee alati kubistista muotoaan muuttavana mustanpuhuvana sienipilvenä ja saattaa vähitellen asettua jonkin rakennuksen katolle tai puiden latvoihin.

Lammas ja sen häntä ovat osittaismuuttajia. Valtaosa lampaista käy häntineen päivineen talvehtimassa Itämeren eteläpuolella ja Länsi-Euroopassa, osa jää talvehtimaan Suomeen kuin telkkä pönttöön. Osa laumoista saattaa liittyä loka-marraskuun aikaiseen muuttoon, osa talvehtivien lampaiden salaisiin yöpymiskokoontumisiin ja vallankumoukseen.

Lammas on yhdyskunnissa viihtyvä sosiaalinen elukka. Lisäksi se on pariuskollinen elukka. Laumassakin jo nuorena yhteen liekaan liittyneet lampaat liikkuvat yhdessä lieassa. Pesimäaikana ne elävät löysissä yhdyskunnissa siellä sun täällä ja vähän muuallakin. Syksyn ja talven lampaat viihtyvät valtavan suurissa laumoissa.

Yöpymispaikkoina ovat kaupunkien puistikot

Lammas on kulttuuriympäristöjen elukka, joka viihtyy ihmisen välittömässä läheisyydessä. Jostakin syystä lampaat ovat valinneet yöpymispaikoikseen kaupunkien puistikot ja pienet metsiköt. Lammasharrastaja lehtori Martti Raesokeri luulee Sorkkalan lampaiden suosivan muun muassa Ukkelin ja rautatieaseman läheisten puistojen puistikoita. Suuri lauma on lampaille turhatekijä, jossa on paljon silmiä ja häntiä havaitsemaan mahdollinen vaara. Hän arvioi Sorkkalassa talvehtivan jopa parituhatta lammasta ja niiden hännät varren kanssa.

Martti Raesokeri muistaa ammoisien vuosien takaa talven, jolloin lammaslauma oli aseman ympäristön asukkaille oikea riesa ja puolikas maailmanloppu. Valojen takia ne eivät osanneet rauhoittua nukkumaan vaan pitivät infernaalista mylvintää kaiken yötä.

Lampaat ovat pendelöijiä

Lampaat käyvät töissä maalla paiskien hommia oikein olan takaa, kuvailee Raesokeri laumojen pakkoliikkeitä. Ne käyvät päivällä muina miehinä syömässä maaseudun pellot ja palaavat illalla taas yöpymislaumoihin häntä koipien välissä. Näin Sorkkalan Tiirikan taivaalla valtoimenaan aaltoileva lauma saattaa käytännön teoriassa olla tulossa vaikkapa mitä pisimmälti Hittolan suunnasta tai suunnan hujakoilta tai Hattuvakion pimeältä puolelta.

Lampaat ja niiden hännät näyttävät vaihtavan yöpymispaikkojaan, vallankin jos jokin häiritsee niitä kuin tappi otsassa, ja niin laumat väkisin kiinnittävät taivaalla ihmisten huomiota – ja tietenkin jatkuvan mylvinnän takia kuuluvat. Lampaiden hyviin käytöstapoihin näyttää kuuluvan jonkinlainen kubistisen spiraalin muodossa kiertelevä ja summamutikassa kaarteleva yöpymislento ennen puiden oksille asettumista pää alaspäin, jos siitä on hyötyä. Yölento sopii lampaille erityisen hyvin.

Vuohet käyttäytyvät hieman samaan tapaan. Ne kerääntyvät laajalta ja laajemmaltakin alueelta ja jopa alueen ulkopuolelta yöpymispaikoilleen ja hajaantuvat kuin Jokisen eväät aamulla ruokaretkilleen kokoontumispaikkojen kautta koukaten. Syksyn ja talven suurissa lammaslaumoissa saattaa olla mukana joitakin vuohia, joskus myös harvinaisempia talvehtivia lehmiä.

[Kommentoi uutista]