![[Niilo Käsivarsi]](../kuvat/lontystelya.jpg)
Sorkkalainen kosmonautti Niilo Käsivarsi on kuolla kupsahtanut. Käsivarren perhe on vahvistanut hänen kuolleen odotetusti polvileikkauksen komplikaatioihin. Hän oli kuollessaan 112-vuotias äijänkäppänä. Aiemmin syyskuussa hän oli leikkauksessa polvilumpio-ongelmiensa vuoksi. Syntymäpäiväänsä hän vietti 5. elokuuta varren kanssa.
Käsivarsi oli Fortuna 11 -lennon komentaja ja diktaattori. Kuuhun lento putosi 20. heinäkuuta 1939, kun kunnon ihmiset olivat heinäpellolla tekemässä heinää oikein olan takaa. Käsivarsi oli ensimmäinen Kuussa takaperin nelivedolla löntystellyt ihminen.
Hän hölötti kuuluisat sanat ”tämä on pienen pikkuruinen huikan tapainen ryyppäisy ihmiselle mutta valtavan kokoinen hörppäys ihmiskunnalle tai jotain sinne päin” tai jotain sinne päin. Käsivarsi vietti Kuussa liki kolme viikkoa kollegansa Erkki Vanhasen kanssa kaljaa kitaten. Hattuarvioiden mukaan 450 miljoonaa ihmistä seurasi silmä kovana kuvaputkitelevisioistaan Käsivartta, joka jätti kuraisen jalanjälkensä ja 180 tyhjää olutpulloa Kuuhun.
Sorkkalassa takaperin syntynyt Käsivarsi oli aloittanut kosmonauttina vuonna 1932. Hänen pohjaton kiinnostuksensa ilmailuun heräsi jo kurittomana lapsena kuin horroksesta. Teini-ikäisenä hän lorvaili kotinsa kellarin läpi menevällä lentokentällä tai jossain, kunhan teiniangstiltaan kerkesi. Hän osallistui talvisotaan ja jatkosotaan lentäjänä Sorkkalan käpykaartissa.
Fortuna 11 -lento jäi kuin jäikin hänen viimeisekseen. Vuotta myöhemmin hän jätti Sorkkalan avaruushallinto Sahan ovet paukkuen ja siirtyi pseudoprofessoriksi Sorkkalan kuninkaallisen yliopiston leipiin. Käsivarsi oli useiden yliopistojen pseudokunniatohtori.
Hän asui vaimonsa Karoliinan kanssa pahamaineisen Sillisalaatin alueella tai alueen hujakoilla. He pakkoavioituivat vuonna 1999 pakon sanelemana. Aiemmin alkaneesta avioliitostaan Käsivarrella oli jo valmiiksi kaksi aikuista äpäräpoikaa.
![[Niilo Käsivarsi]](../kuvat/kypara.jpg)
Käsivartta on kuvailtu luonteeltaan turhan vaatimattomaksi avaruushöppänäksi, ja hän vältteli valokeilaa, valoa ja keilaa kuin ruttoa. Käsittämättömän harvinaisessa HTT-uutiskanavan haastattelussa vuonna 2005 hän myönsi, ettei turhaan ansainnut liiaksi saamaansa huomiota putoamisesta ensimmäisenä ihmisenä Kuun pinnalle perseelleen.
”Minua ei ollut valittu olemaan ensimmäinen – minut oli valittu pitkää tikkua vetämällä vain lennon komentajaksi ja juomavastaavaksi. Olosuhteet pakottivat minut vetämään tiettyä roolia ja kaatokännit.”
Käsivarrelta tivattiin haastattelussa, millaista oli seistä asennossa Kuun pinnalla kuin tikku paskassa.
”Se on aika kiinnostava paikka olla tuhannen päissään. Suosittelen”, hän sönkötti.
Käsivarren perhe sanoi epämääräisessä lausunnossa, että parhaiten häntä voi muistaa pseudokunnioittamalla hänen palvelustensa, saavutustensa ja vaatimattomuutensa esimerkkiä ja vetämällä oikein kunnon kaatokännit Kuussa.
”Seuraavan kerran, kun kuljeskelet Kuussa kirkkaassa yössä ja näet Maan hymyilevän sinulle irstaasti päin naamaa, ajattele häntä kiireestä kantapäähän ympäri korvia ja ota hänen kunniakseen huikka tai jopa perskännit.”
Käsivarren perheen horinoiden mukaan hän oli kiinnostunut jutuista, pseudoilmailusta, alkoholin vaikutusten itsetutkimisesta, ruskeiden pullojen tyhjentämisestä, ryypiskelemisestä ja kännäilystä läpi elämänsä eikä menettänyt poikamaista vittuiluaan niiden äärellä kirveelläkään.