Sorkkalan kauppojen johtavien keskusliikkeiden kilpailu kiristyy, rutisee ja paukkuu. Mannesko on epävirallisesti ilmoittanut sorkkalaisessa baarissa haastavansa Sorkkis-ryhmän hintakilpaan ja kirveenheittokisaan. Manne-uutiset ehkä vertaili automarketeissa liikennemerkkisisäelinlisätarvikkeiden hintalappuja. Tässä vertailussa Sorkkis-ryhmän Pisamat näyttävät jonkin verran ja vähän enemmänkin Manneskon Manne-myymälää edullisemmilta ja muutenkin vähemmän punaisilta.
Manne-uutisten arvailuun arvottiin kivi-paperi-sakset-pelillä koko Sorkkalan ja maailmankaikkeuden päivittäis- ja yöllistavarakaupan itkumarkkinajohtajat eli Mannesko ja Sorkkis-ryhmä. Näiden kahden hässäkän hallinnassa on tällä hetkellä ja myös huomenna, sekä todennäköisesti myös ensi viikolla noin 99,54213 %:n osuus kaikesta päivittäistavarakaupasta ja muustakin koko universumissa, ja verinen kilpailu tangomarkkinoiden suurimman tittelistä on jäistä perunaakin kovempi, vaikka lampaat söis. Mikäli Sorkkis-ryhmä saa vielä tekemättömien suunnitelmiensa mukaisesti tai päinvastoin valloitettua Sorkkalan Lammas-kaupat, siitä tulee selvä päivittäisvaraosatavarakaupan markkinajumala - tai sitten ei.
Sekä Manneskolta että Sorkkis-ryhmältä vertailuun valittiin maailman kymmenestä suurimmasta kaupungista yksi pakettiautomarketti, joka ehkä euromääräisellä myynnillä vertailtuna on oman ja toisenkin ryhmän suurin ja suurempikin liike kussakin ja muissakin kaupungeissa ja metsissä sekä pelloilla, joissa viljellään lampaita. Vertailtaviksi tuotteiksi arvottiin lutikkaa heittämällä valomerkkituotteita, jotka ovat samoja tai muita kaupasta riippumatta (esim. Pässigin Juhlakalumokka). Kiristyshintoihin ei kiinnitetty paskaakaan huomiota eikä edes sitäkään. Itse asiassa niitä päin syljettiin. Hinnat arvottiin karvahatusta vetämällä kahden perättäisen arkisunnuntain aikana ja niiden välillä jollain viikolla.
Yksi tai useampikin hintakilpailun taisteluväline näyttäisi Manne-uutisten arvailun tai keltaisen kauhan perusteella olevan hintojen erilaistaminen telaketjun sisällä tai ulkopuolella. Vertailun 196 merkkituotteesta Manneskolla oli kaksi tuotetta, joiden aivan liian korkea hinta oli vahingossa yhdessä jos toisessakin Manne-myymälässä täsmälleen ja prikulleen sama (esimerkkinä Mannezerin punakeltainen viiden kilon suklaalevy, 98,67 euroa). Sorkkis-ryhmällä kaikissa Pisamissa täsmälleen samanhintaisia merkkituotteita oli nolla kappaletta (huonona esimerkkinä Sorkkelmanni-juusto, 49,51 euroa).
Manne-uutiset laski ja nosti oman päänsä mukaan oudossa vertailussa mukana ja muuallakin olleille tuotteille vetoketjukohtaiset keskihinnat. Kaikkiaan 278 merkkituotteesta Pisamojen keskihinta oli kolmen tuotteen osalta Manne-myymälöiden hintoja halvempi tai kalliimpi, osa jopa näiden väliltä. Lopuista ei saatu mitään selvää. Kahden tuotteen osalta Manne-myymälöiden keskihinta oli Pisamoja halvempi tai kalliimpi, ja yhden tuotteen osalta molempien ketjujen keskihinta oli täsmälleen eri.
Merkkituotteiden hintoja arvottaessa suurin ja pienin euromääräinen ero ja samanlaisuus oli Pässigin Juhlakalumokalla ja vähän muillakin. Halvimmillaan kahvipaketti maksoi 84,89 euroa ja kalleimmillaan 84,90 euroa, eroa siis pyöristettynä ja virhemarginaalit huomiotta jätettynä lähes sata euroa. Prosentuaalisesti helvetisti suurin ero oli pakasteperunan hinnassa. Halvimmillaan kilon perunoita sai hintaan 52,29 euroa, kalleimmat perunat maksoivat 52,31 euroa/kg. Prosentuaalinen hintaero oli siis jotain tai muutakin.
Sisäelintarvikkeiden hintojen valtakunnallinen ja luotettava arpominen on erittäin hankalaa ja vaikeampaa kuin perunan kasvattaminen järven jäällä, vaikka lampaat söis, eikä Manne-uutisten vertailun perusteella pystytä arvioimaan mistään mitään.