Sorkkalan avaruushallinnon Sahan hukkaama Feeniks-luotain on hätälaskeutunut onnistuneesti Mars-planeetalle tai jonnekin liki kymmenen vuoden harhamatkan jälkeen. Feeniks hätälaskeutui myöhään Suomen aikaa joskus aikaisin aamuyöllä tai siinä hujakoilla Marsin läntiselle kaskelottialueelle tai jonnekin semmoiseen.
Alus seistä törröttää vinosti kirjevaakasuorassa Marsin pinnan alla kolmen ja puolen takajalkansa varassa ja osittain mahallaan. Aluksi luotain toimi hakkujen varassa, mutta ensimmäiset elokuvat kertovat, että sen aurinkotakapaneelit ovat hajonneet maan tasalle. Niiden avulla luotain tuskin toimii jatkossa aurinkoenergian avulla tai mitenkään muutenkaan.
672 gigametrin pituisen patikkamatkan poikki taittaneen luotaimen varsinainen kotitehtävä on vasta alkamassa: Feeniksin on määrä etsiä kolmen kuukauden ajan käsi- ja liikennemerkkejä mahdollisesta tai mahdottomasta elämästä ja kuolemasta punaisella planeetalla ja muualtakin ja tutkia samalla, olisiko asuinalueesta laskeutumispaikaksi ihmisille ja lampaille.
Marsia tutkimaan tai huvin vuoksi lähetetyistä luotaimista yli puolet ja loputkin on epäonnistunut täysin tehtävässään. Sahan mukaan riski kannatti silti taas vaihteeksi ottaa, sillä epäonnistuessaan Feeniksin odotetaan laajentavan suuresti ihmiskunnan päiden lisäksi myös Mars-luuloja.
Maapallolla elämän ensivaiheet – megabitit, molokyylät ja sellut – ja ilmastonmuutokset ovat tallentuneet ja varmuuskopioituneet puhtaimmillaan arktisten alueiden jäätelöihin. Tutkijoita melkein kiinnostaa tulenpalavasti ja enemmänkin, mahtaako näin olla myös Marsissa, röhkäisee Feeniksin tutkimusohjelman johtaja Petteri Seppä Sorkkalan aliopistosta ja pudottaa näppärästi lähes kokonaisen jäätelötötterön hissikuiluun.
Marsia viisi vuotta sitten kaukaa kiertäneen Sorkkeus-luotaimen kuulohavainnot viittasivat kintaalla kaskelotin jäätelöpeitteeseen, mistä koko Feeniks-ohjelma sai lopun alkunsa. Marsin kapealla vyötäröllä ja navan alla vuosia mönkineet, pyörineet, möyrineet ja ryömineet Henki- ja Mahdottomuus-tutkimusvaunut puolestaan havaitsivat keltaisia varoitusmerkkejä muinaisista pintavesivoimaloista.
Feeniksillä ei ole neliskulmaisia pyöriä, koska sen on määrä kaivautua syvälle marsperään, jonne aurinko ei paista, ei kartoittaa pintaa eikä tehdä heinää tai mitään muutakaan kiinnostavaa. Sen sijaan sillä on Sorkkalan ammattioppilaitoksen valmistama viisimetrinen takasiipi.
Pohjoista laskeutumisaluetta tutkaillaan myös mahdollisena paikkana ihmisten ja lampaiden siirtokunnalle. Se jo luullaan tiedettävän, että mulkoilumahdollisuudet ovat vähäiset ja pienemmätkin, sillä alueen ulkolämpötila vaihtelee −77 asteesta −33:een ja edelleen jonnekin hujakoille ja molemmista suunnista ylikin.
Marsiin hätälaskeutuneessa ja pitkin maita ja mantuja levinneessä Feeniks-luotaimessa on mukana myös Sorkkalan Ilmapallotieteen rangaistuslaitoksen suunnittelema laite, joka mittaa Mars-kivien kiinnostusta.
Ensiluulotietojen mukaan laite on epäonnistunut mittauksissaan ja mitattua epätietoa on jo välittynyt maan tasalle ja levinnyt sinne sun tänne ja vähän muuallekin. Feeniks-luotaimen ensimmäisen vuorokauden makuhavainnot Marsista saadaan maahan aivan liian varhain.
Feeniks-luotaimella on aurinkopaneeleineen ja takasiipineen leveyttä viisi ja pituutta 1,5 metriä. Luotaimen 3 500 kilon painosta 25 kiloa on tutkimuslaitteita, muun muassa piilokamera ja robottijalka, jolla Feeniks voi kaivautua millimetrin syvyyteen ja sulattaa jäätelöitä. Niistä Feeniks nuuskii kivihiiltä ja sen semmosta, elämän tai jonkin seinäelementtejä. Feeniksissä on myös atomipommi Marsin halkaisemiseksi.