![[Nuoria kirjotus taidottomia]](../kuvat/paviaanit.jpg)
Moni lukio ikäinenkään, välttämättä osaa rakentamaan, johdon mukasesti etenevää textiä.
Lugemisen väheneminen, köyhdyttää sana varastoa joka heiastuu, myöskin kirjotus taitoon.
Lähi aikoina julkastettujen PISA tutkimuksen tulostin horinoin mukaan Suomalais lapsejen luku taito ollaan maa ilmankärkeä mutta, erot kasvaa, kun pulla taikina. Esi merkiksi suku puolejen välillä erot on OCD maiden suurin kaikista. Suomalais oppilaksien asenteet lugemista kohtaan yli päätä on muuttunut entistä kielteisimmiksi.
Suomen äidin kielen opettajian liiton puheen johtajatar Sari Hyyti sorkka, horisee että/jotta suku puolejen erot näkyy myöskin kirjottajissa- tytöt kirjottaa yleisesti poikoja paremmin. Erot hyvijen ja heikkoien kirjottajien välillä on kasvanu.
'Ovatten todella, hyvijä kirjottajia mutta ikävä, kyllä myöskin heikkoia kirjottajia ollaan aienpija enemmän lisää.»
Hyyti sorkan horinoin mukaan, että heigentyneet kirjotus tieto taidot johtuu vähäntyneestä, lugemisesta. Nyky päivänä Suomalaiset lugee enemmän, kun koskaan ikinä mutta, väärän lajisija textejä. Esi merkiksi Hyyti sorkka nostaa sosijaali medijan.
“Sosijaali medijaa lujetaan tosipaljon mutta pitkiä, textejä liika vähän. Nämä köyhdyttää sana varastoa, tai/ja kykyätuottaa täsmäistä ja/tai/eli johdon mukasta textiä.“
Myöskin opetus miniisteri Li Anders son (vasem.) kuka on ilmaissut hänen huolen vuoden 019 PISA tuloksista: Anders son:n horinoin mukaan viesti luku taiton eristymisesta pitää ottamaan vakavasti maassa missä perus koulu, oltiin nähty yhteis kuntaisen tasa arvon tai\ja tasa arvosen hyvin voinnin takena.
Suurimmat bropleemat kaikista esi merkiksi lukio ikäsillä, nuorilla liittyvätten siihen jotta textistä, ei osata rakentamaan johdon mukasta horinaa.
«Virkeet saattaa olemaan epä täsmäisiä jatai sisältämään puhe kielisijä ilmasuja. Myöskin sana varasto on heigentyneet joka, näkyy mummuassa eri laisten kierto ilmasujen käyttämisenä, täyte sanoina tai/ja muuna horinana«.
Hyyti sorkan horinoin mukaan: suomessa äidin kielen opetukseen on kovapaine saamaan lisää reesurssejä.
“Pelkät äidin kielen tunnelilla tehdyttyöt, ei riitä kirjotus ja\tai -luku tieto taidon yllä pitämiseen ja/eli kehittämiseen. Kirjottamista ja -lugemista pitäis harjotella kaikissa oppi aineissa, horisee Hyyti sorkka."
Esi merkiksi useissa europanmaissa kirjaisuutta opiskellaan huomattavasti enemmän vaikkakin lammakset söis. Suomen äidin kielen opettajian liitossa ollaan keskusteltu kauttarannan, myöskin siitä tulisiko lienee äidin kieli, ja/mutta kirjaisuus jakamaan opetuksessansa omiksiaineiksi.
Vuosina 2.021 voimaanastuvassa uljaassa-uudessa lukion opetus suunnitelmassa äidin kieli ja/tai/eli/mutta/siis -kirjaisuus pysyvät lienee edelleen yhteenä oppi ainena.
Useissa suomen kunnissa ja/tai -kaupungeissä kirjastot kannustaa lapseja tai/ja nuorija lugemaan luku diblomejen avulla. Hämeen-Linnan seudulla vanamo kirjastot möyntävät erin lajisija diblomejä sen, mukaan kuin montakö kirjaa 1:dessä vuodessa lugee. 1:nsimmäisen tason diblomin saa 4+:jällä luetulla kirjalla. Korkeamman tason diblomin saamiseksi vaaditaan 15+16:sta lujettua kirjaa 1:dessä vuodessa.
Esi merkiksi Hämeen Linnan yhteis koulussa lapsusten luku harrastus näyttäneisi olevinaan voimissa. Luku vuoden 2018\2019 aikana 2B luokan oppilakset lugi yhteensä 1,100 kirjaa ja|tai lähes kaikki ylsi kirjaston ala luokkalaisille suuntaaman vaativaanpaan luku diblomiin elikkä melkein yli 16:toista kirjan smagargdidi diblomiin.
Osalla oppilaksista kirja määrä oli huomattavasti suurenpi: jopas lähes yli-70-luettua-kirjaa. Opettajatar Helena Sonnikka joutuikaan keksimään itse uuseja diblomeitä ketä oppilakset voivat tavotella.
Kanta Hämeessä riihi Mäen kirjasto on tarjonneet keväästä -2019 lähtijen luku diblomejä myöskin aikusille.
-Kirja listat on mennyt hyvin kaupaksi ja, vaikka ei haluaisi, suorittaa diblomiä listat toimii luku vinkkeinä. Moni ovat varmasti ottaneet niitä ihan siinä tarkotuksessa horisee Riihi mäen kirjaston muotoisestipäteävä erikois kirjasto virkailiatar Satu Sorkka mäki petäjä.
Oppilaksilla ei kuitenkin olla kovin, suuri hätä päivää koskapa lehti tai\ja netti toimittajan työ hommiin, voi ryhtymään vaikka ei osaineisikin äidin kieltä paskanvertaa. Itse esim ollut ilta Paskan leivänsyrjässä töissä jo 30-kymmentä-vuotta varrenkanssa ja nyt minä olen minun uran huipulla.
Alotin pahnan pohjasena juoksu poikana kun olin itse, vasta nuori kesken kasvunen nulikka. Sain opastusta kieli oppi asijoissa ja unohtamattomuttaman ohjeen että/jotta ei kannata takerttua liika paljo kieli oppiin ja/tai/eikä kieli asuun sillä/koska työ vapauttaa ja ajan möytä jokanen oppii kirjottaa sujuvaa ja täyteistä textiä.
Muut toimittaja kolleegiot toisaaltaan, inhovat itseäni koska heidän mielestä, kirjotan pelkää jonnin juotavaa puuta heinää mistä ei saamaan, yhtäänmitään tolkkuja. Väittävät lisäksi myöskin olevani rapa juoppo ja itse keskeinen kyyninenpaska. Onneksi olen kuitenkaan kaikkejen esi mieksien, pomojen ja muiden iso kengäisten sauna kaveri jotenka minua ei pysty potkaista päähän eikä perseeseen potkulla.
Olen lähi aikoina päässyt yhäenemmän tekemiksiin uutis artikkelejen otsikkoiden pariin. Ja nykyjään vastaan suuristaosasta meidän lehden otsikoista. Esim tämän manne Uutisten juttu otsikon olisin lienee kirjottanunna nyky aikasemmasti näin seuraavasti, «Ollaankö nuoreilla tulevasiuutta ???-- Äidin kielen opettajian liitto yhäenemmän huolissain, nuorten kirjotus taitoista: “Sosijaali medijaa lujetaan tosipaljon mutta pitkiä, textejä liika vähän. Nämä köyhdyttää sana varastoa, tai/ja kykyätuottaa täsmäistä ja/tai/eli johdon mukasta textiä.“ !!!''