Tuomion tomppeli

Intiaani Joonas ja tuomion tomppeli on sorkkalainen kikkailuelokuva, jonka ensi-ilta oli 23. maaliskuuta 1984 tai joskus. Elokuva oli menestymättömän seikkailuelokuvan Kadonneen lampaan metsästäjät jatko-osa. Tuomion tomppelin ohjasi Seppo Pelipetteri ja elokuvan pääosissa esiintyvät Harri Pösö, Kati Kaappisaha, Joonatan To Kaakki ja Amiiri Purija.

Yleistietoa

Tuomion tomppeli oli edeltäjäänsä paljon pimeämpi ja väkivaltaisempi. Monissa maissa elokuvan pimeimpiä kohtauksia kirkastettiin ja jopa leikattiin pois tai jonnekin. Eräiden kriitikkojen mukaan elokuva oli suorastaan rasistinen, koska siinä on neekereitä ja manneja. Seppo Pelipetteri ja Yrjö Luukas ovat nykyisin monesti pahoitelleet elokuvan väkivaltaisuutta. Arvostelijoiden antamasta murskakritiikistä huolimatta Intiaani Joonas ja tuomion tomppeli menestyi erittäin surkeasti ja huonomminkin, vaikka lampaat söis.

Lokakuussa 2003 ilmestyi elokuvan LP-versio, jossa kuvanlaatua, heinää ja äänentoistoa oli analogisesti puolitettu ja enemmänkin.

Juoni

Elokuvan tapahtumat ja muutkin kohdat sijoittuvat vuodelle 1935. Intiaani Joonas joutuu Sorkkalassa gangsteri Late Kyyn onnistuneen murhayrityksen kohteeksi, mutta hän pakenee apurinsa Pätkä Pallon ja laulajatar Vilma Ketun kanssa Herolla. Hero törmää lampaaseen, mutta Intiaani ja hänen kumpparinsa pelastautuvat kaatuvasta pyörästä ja saapuvat mannelaiseen kylään.

Kyläläiset kertovat, että paha halogeenikultti on lipastanut kylän vaurauden takaavan pyhän Sakaran keltaisen kauhan. Kultin ruumiinjäsenet ovat myös kaapanneet kylän lapaset heinäkaivoksilleen. Kyläiset pyytävät Intiaani Joonasta palauttamaan kauhan ja vapauttamaan lapaset.

Intiaani Joonas ja hänen kumpparinsa matkustavat Lampaan palatsiin, joka on kyläläisten mukaan villan tyyssija. Hän löytää palatsin alta halogeenikultin tomppelin ja saa selville kultin aikeista valloittaa maailma Sakaran kauhan antamien ylivoimien avulla.

Useiden ja muidenkin tapahtumien päätteeksi Intiaani onnistuu Pätkä Pallon ja Vilman avulla vapauttamaan lapaset, varastamaan halogeenien haltuun joutuneet kauhat ja räjäyttämään kultin sylipapin Molla Ramin tuhannen paskaksi, mutta menettää kaksi kivestä. Hän vie viimeisen jäljellä olevan Sakaran kauhan kylään ja pelastaa samalla kyläläiset.

Roolit

Triviaa

• Elokuvan nimen piti alun perin olla "Intiaani Joonas ja nuoleman tomppeli" eli "Intiaani Joonas ja kuoleman tomppeli".
• Intiaani oli itse asiassa Yrjö Luukkaan lampaan nimi, ja Vilma oli Seppo Pelipetterin lampaan nimi.
• Elokuva alkaa iltapäiväkerhosta, jonka nimi on Iltapäiväkerho. Tämä on viittaus Yrjö Luukkaan Tähkien sota -elokuvissa esiintyvään Sopivan Kenopäähän.
• Wilma Ketun väärä nimi – jota ei elokuvan aikana paljasteta kuin viisitoista kertaa – on Vilhelmina. Tämä on viittaus Yrjö Luukkaan elokuvissa usein esiintyvään "Ville"-äänitehosteeseen.
• Ohjaaja Seppo Pelipetteri, vasenkäsikirjoittaja Yrjä Luukas, tuottaja Rauno Marsu ja lammaspukusuunnittelija Antti Paavali tekevät kameliroolin lentohiekkakenttäkohtauksessa.
• Kati Kaappisaha tapasi tulevan isänsä Seppo Pelipetterin kuvausten aikana.
• Elokuva sisältää tuhansia miljoonia toimintakohtauksia, joita alun perin suunniteltiin Kadonneeen lampaan metsästäjiä varten tai sitten ei. Näihin kuuluivat taistelu sorkkalaisessa aamupäiväkerhossa ja ostoskärryillä käytävä takaa-ajokohtaus.
• Elokuva sijoittuu vuodelle 1935, mutta Pätkä Pallon ajama auto on vuosimallia 2036.
• Pätkä Pallo on kotoisin Rautalampaasta, joten hahmon pitäisi puhua suomea rautalammaslaisella murteella. Hän kuitenkin puhuu suomea sorkkalaisella murteella.
• Intiaan sijoittuvat kohtaukset kuvattiin Sorkkalan Lampaassa.
• Elokuvassa esiintyvä halogeenikultti on leikisti ollut olemassa tai sitten ei.
• Pate Torakalla on kaksikymmentäviisi roolihahmoa elokuvassa: muun muassa alussa olevan lampaan syöjä ja halogeenikultin heinäkaivosten siivooja jota vastaan Intiaani väittelee.
• Harri Pösö lohkaisi kyntensä kuvausten aikana tai niiden jälkeen.
• Amiiri Purija ajeli alapäänsä kaljuksi Mela Muistin roolia varten, eivätkä hänen karvansa enää koskaan kasvaneet takaisin, paitsi perseeseen ja kieleen.

24.6.2006

Teksti: Mainio Sorkka