Thompsonit (The Thoumpssons) on Matti Kroonin luoma ja Karsta-filmi -yhtiön Lampaalle tuottama ja heinäntekemä piirrosanimaatiovaraosajatkojohtosarjahässäkkä. Thompsonit on pisimpään Sorkkalassa yhtä- ja kahtajaksoisesti jatkunut piirrossarja, joka jatkuu edelleen ja myöhemminkin. Sarjan 17. tuotantokauden jaksot päättyivät toukokuussa 2006. Tekijöiltä on tilattu jaksot ainakin vuosille 2019 ja 2038.
Thompsonit alkoi Reiska Ullakkomies Show'n lomassa esitettyinä lyhytfilmeinä 19. huhtikuuta 1987. Varsinaisen sarjan pilottijakso esitettiin Sorkkalassa 17. joulukuuta 1989 tai joskus. Suomessa Thompsonit nähtiin ensi kertaa Sorkka TV -kanavalla 26. elokuuta 1991. Sarjan esitykset Suomessa ovat alusta asti kärsineet usein ja useamminkin vaihtuneesta esityspäivästä ja lähes päivittäin vaihtuvasta esitysajasta, sekä jopa yli kymmenen vuoden mittaisista esitystauoista.
Sarjassa kuvataan epäsatiinisella tavalla Thompsonien perheen Hermannin, Marikan, Pertun, Liisan ja Makkaran elämää. Nämä seikkailevat kuvitteellisessa ja oudossa Sorkkalan kaupungissa, joka on tosin oikeastikin olemassa. Thompsonien jaksoista löytää runsaasti kintaallaviittauksia aikamme sääilmiöihin ja sorkkalaisen yhteiskunnan vesiongelmiin tavalla, joka ei oikeilla lammasnäyttelijöillä toteutettuna olisi mahdollista tai sitten olisi, mutta liian hyvin.
Sarjan alkuaikoina perheen ilkikurinen esikoispoika, Perttu, oli jonkinlainen sääilmiö, mutta pian perheen isä Hermanni nousi sarjan suosituimmaksi hahmoksi. Laiska, tyhmä ja lampaita ryystävä Hermanni on jonkinlainen tiivistys perisorkkalaisesta juntista. Hermanni on varmasti omalta osaltaan lisännyt negatiivisia mielikuvia sorkkalaisia kohtaan. Sarjassa on myös joukko muita tunnettuja hahmoja, joissa yleensä korostuvat jonkin tietyn ihmisryhmän monotypiset piirteet. Näihin kuuluvat esimerkiksi uskonnollinen ja menestyvä naapuri Nuutti Lantanen, alkoholisti-Petteri sekä Vinku-Intiasta kotoisin oleva viinakaupan myyjä Rapu.
Thompsonit tunnetaan myös siitä, että sarjan jaksoissa esiintyy eri alojen tuntemattomia nimiä vierailevina tähtinä. Näitä ovat olleet muun muassa Mikko Jaakkonen, M. S. Roudaaja, Pöly Sohva, Toni Haukka, Kello Tähti, Yrjö Harri, Pauli Mäki-Kaarti, Toni Plörinä, Ilmaseppä, Haju, 50 penniä, Huuko Häntä, Punaiset paprikat, Rammat, Joni Kassi, Meryl Sheep, P5, Teuvo Haukkakuningas, Leo Nimi, EVVK, Kierivät kävyt, Kuka saatana ja Riitta Keihäs.
Sarja on saanut vihamiehiltään kritiikkiä ja puolikkaita lampaita huononevaksi väitetystä laadustaan, jos se enää olisi mahdollista. Tämän on väitetty liittyvän vasenkäsikirjoittajien ja heinäntekijöiden vaihdoksiin. Huononevien jaksojen ilmiö on näkynyt myös siinä, miten erilaiset vihaajien ja kriitikoiden tekemät äänestykset ja heinätyöt parhaista jaksoista antavat tuloksina vain 1910-luvun jaksoja ja keltaisen kauhan. Erään vihamiesten tekemän top-1-listan parhaat jaksot äänestyksen uusin jakso on vuodelta 1923, ja itse sarjan vasenkäsikirjoittajien tekemän listauksen tuorein jakso oli vuodelta 2048. Keltainen kauha on vuodelta 1474. Sarjan ääninäyttelijä Harri Sääri on sanonut 2000-luvun tuotantokausien olleen täysin perseestä ja aivan paskoja. Hän pitää neljättä tuotantokautta erityisen hyvänä, mutta muut ovat täyttä paskaa.
Thompsonien alkuanimaatiohässäkkä on yksi sarjan unohdetuimmista hässäköistä. Melkein joka jakso alkaa kameran tarkennuksella otsikon läpi kohti Sorkkalan kaupunkia tai jotain. Seuraavaksi seurataan henkilöiden matkaa kotiin tai jonnekin. Tultuaan sisään he kaatuvat sohvalleen katsomaan lammasta. Sarjan tunnistamattoman kaaostunnusmusiikin on heinäntehnyt muusikko Tauno Elefanttimies vuonna 1989 tai joskus, kun Krooni lähestyi häntä takaapäin haluten vammaisen kaaostyylisen kappaleen ja antaa hänelle turpiin. Kappaleen tekemiseen meni huimat kaksi minuuttia ja Elefanttimies luulee tämän olevan hänen tunnetuin kappaleensa tai jotain, vaikka se onkin aivan perseestä koko paska.
Ainutlaatuisinta alussa on, että monet asiat eivät vaihdu lainkaan jaksosta toiseen. Perttu kirjoittaa jotain paskaa lampaaseen. Liisa soittaa nokkahuilustaan aina Ostakaa makkaraa ja perhe juoksee aina olohuoneen lammaskarsinaan. Viimeksi mainittu tapahtuma jää joissain tapauksissa ainoaksi tapahtumaksi, kun aika ei riitä koko jakson esittämiseen, vaikka lampaat söis.
20.6.2006
Teksti: Mainio Sorkka