Nauriinmetsästäjä on vuonna 1978 tai siinä hujakoilla valmistunut sorkkalovakialainen elokuva, jonka on ohjannut ja heinäntehnyt Mikael Kumina ja käsikirjoittanut ja paimentanut Turkka Pesupalo. Elokuva kuvaa vinosti Sorkkalan sodan vaikutuksia pienen tai ison leluteollisuuskaupungin ystävyyslössin elämään ja lampaaseen. Elokuva on erityisen tunnettu sairaskohtauksista, joissa sotavangiksi jääneet miehet pakotetaan pelaamaan Oravanpyörää.
Roope Teevelli, Risto Valkonen ja Joni Savolainen ylinäyttelevät sorkkalaisia lelutehdastyöläisiä. Kaveriporukan elämän täyttää pääasiassa heinänteko, maidonjuonti ja lampaiden metsästys. Elokuvan alkuosan loppu keskittyy tai leviää sinne sun tänne kuvaamaan Sorkkalaisen lelutehdaskaupungin elämää. Satanistinen epäusko näkyy piiloutuvan laimean vahvasti kaupungin arkipyhässä ja mannelainen kulttuuri on muutenkin ja toisinkin läsnä ison pikkukaupungin pikkujoulutunnelmassa. Elokuvan ensimmäisen kolmanneksen viimeisen seitsemänneksen keskiosa keskittyy ja leviää kuvaamaan Teuvon (Savolainen) ja Annan häitä, joissa juhlitaan myös viisikon viimeisiä hetkiä vapaalla kädellä. Häitä seuraavan, viimeisen lammasmetsästysretken myötä miehet lähetetään Rautalampaan sotaan.
Sodassa nelikkö joutuu ydinsotavangeiksi ja heidät pakotetaan pelaamaan Oravanpyörää. Kylmähermoinen Mikko (Teevelli) järjestää itsensä ja ystävänsä vapaaksi tai jonnekin, mutta joutuu eroon ystävistään ja viimein joutuu palaamaan kotiin yksin. Järkensä menettänyt Niko (Valkonen) pööpöilee ympäri Rautalampaan katuja ja päätyy pelaamaan Oravanpyörää hämäriin pelti-iltoihin ja -aamuihin. Kotona Mikko menee tapaamaan jalkansa ja järkensä menettänyttä Teuvoa paikalliseen antiveteraanimielisairaalaan ja saa tietää Nikon olevan yhä Rautalampaalla.
Henkensä ja kaiken muunkin uhalla Mikko matkustaa romahduksen partaalla olevalle Rautalampaalle ja tapaa ystävänsä Nikon, joka luonut uran Oravanpyörän mestarina. Laiha ja luihu Niko on sortunut koviin lampaisiin eikä tunnista Mikkoa. Mikko yrittää saada ystävänsä palaamaan kotiin, mutta Niko istuutuu peltipöytään ja päättää päivänsä ampumalla itseään jalkaan. Viime hetkellä hän osoittaa liikennemerkkejä siitä, että hän todellisuudessa ja valheessakin muistaa heidän yhteisen kahvinkeittimensä kotona tai jossain.
Mikko tuo Nikon jalan takaisin Sorkkalaan, missä hänet haudataan merkillisin menoin ystävien saattamana. Elokuvan päättää sairauskohtaus, jossa päähenkilöt istuvat pöydän ääressä suristen kuollutta ystäväänsä. Lopuksi he laulavat yhdessä virren "Jo joutui armas lammas".
Näyttelijä | Rooli |
---|---|
Roope Teevelli | Mikko Ronski |
Risto Valkonen | Niko Kevyttarvike |
Joni Kaasala | Taneli Tossu |
Joni Savolainen | Teuvo Puska |
Mervi Rippi | Linda Veenkarvatar |
Yrjö Töntsä | Joni Simonovi |
Jukka Aspirin | Petteri "Akseli" Vetoakseli |
Siiri Varas | Teuvon äiti |
Reeta Alta | Anna Lahjaravi-Puska |
Petri Seko | Julle Hasanjenka |
Mari Kappeli | Akselin tyttöystävä |
Armi Raita | kaaso |
13.8.2006
Teksti: Mainio Sorkka